varmistuskanavia

Varmistuskanavia ovat viestintäjärjestelmien varmuus- tai vahvistuskanavia, joita käytetään tunnistamisen varmistamiseen, toiminnan hyväksyntään sekä luotettavan tiedonvälityksen takaamiseen erityisesti silloin, kun ensisijainen kanava on poissa käytöstä, epävarma tai altis häiriöille. Termiä käytetään sekä tietoturvan että toimintakyvyn hallinnan yhteydessä kuvaamaan vaihtoehtoisia yhteyksiä, joiden tarkoitus on ylläpitää turvallista ja kontrolloitua viestintää.

Etymologia ja käyttöala: Varmistuskanava on suomenkielinen yhdyssana, jossa varmistus viittaa varmistamiseen tai vahvistamiseen ja kanava viittaa viestintäreitteihin. Käyttökonteksteja on sekä tietoliikenteessä, kyberturvallisuudessa että kriisinhallinnassa, joissa kriittisten toimintojen jatkuvuus edellyttää useita erillisiä, toisistaan riippumattomia viestintäkanavia.

Sovellukset: Tietoturvassa varmistuskanavia käytetään ulko- tai poikkeusviestinnässä vahvistamaan käyttäjän identiteetti, tapahtumien hyväksyntä tai häiriötilanteiden hallinta. Verkkopalveluissa ne voivat olla varaviestejä kuten tekstiviestejä, sähköpostia tai push-ilmoituksia, jotka toimivat toissijaisina vahvistusvälineinä. Infrastruktuurissa ne tarkoittavat rinnakkaisia, erillisiä yhteyksiä (esim. varmuusreitit, hallintaportit tai ulkopuoliset yhteydet), joiden kautta voidaan hallita laitteita ja varmistaa palveluiden jatkuvuus.

Toteutusnäkökulmat: Varmistuskanavien tulisi olla ensisijaisia kanavia mahdollisimman riippumattomia, suojattuja, todennettavia ja säännöllisesti testattuja. Turvallisuusnäkökohdat huomioivat salauksen, todennuksen ja pääsynhallinnan. Käyttäjäkokemuksen kannalta on tärkeää minimoida viive sekä hallita kustannuksia ja ylläpitoa. Organisaatioissa on määriteltävä selkeät prosessit, milloin ja miten varmistuskanavia aktivoidaan sekä miten niiden valvonta ja auditointi suoritetaan.