valokuvia

Valokuvia ovat kuvia, jotka on tallennettu valon avulla filmille, digitaaliselle sensorille tai muulle tallennusmedialle. Ne voivat esittää ihmisiä, paikkoja, esineitä ja tapahtumia sekä toimia sekä taiteellisina että dokumentaarisina lähteinä.

Historian varhaisessa vaiheessa valokuvaus kehittyi 1800-luvulla kemiallisten prosessien kautta. Daguerre’n dagerotypiat ja Talbotin kalotypia tarjosivat ensimmäiset pysyvästi tallennetut kuvat 1830-luvulla–1840-luvulla. 1850–1900-luvulla kehitettiin useita negatiivikuvauksen menetelmiä, jotka mahdollistivat tulostuksen helpottamisen. Väri-kuvaus yleistyi 1900-luvulla autochrome-tekniikalla; digitaalisen valokuvauksen aikakausi alkoi 1990-luvulla, ja älypuhelimet ovat viime vuosien aikana muuttaneet tavan, jolla suurin osa valokuvista tallennetaan ja jaetaan.

Tekniikka ja genret: Nykyisin suurin osa valokuvista syntyy digitaalisilla kameroilla, joissa käytetään CMOS- tai CCD-sensoreita. Kuva tallennetaan usein RAW- tai JPEG-muodossa, ja sitä muokataan tietokoneella tai mobiililaitteissa. Filmille tallennus on edelleen harrastus ja taidealue, jossa käytetään perinteisiä kehitysmenetelmiä. Keskeisiä genret ovat muotokuva, maisemakuva, dokumentaarinen kuva, katu-, makro-, arkkitehtuuri- ja urheilukuva.

Käyttö ja oikeudet: Valokuvia käytetään tarinankerrontaan, tutkimukseen, journalismiin sekä markkinointiin. Tekijänoikeudet ja lisensointikäytännöt ohjaavat käyttöä, ja metatietojen hallinta, kuten EXIF, helpottaa arkistointia ja jäljitettävyyttä.