valikoitumishäiriöistä

Valikoitumishäiriö, tunnettu myös nimellä valikoiva mutismi, on lapsuusiässä alkava ahdistuneisuushäiriö. Tässä tilassa henkilö ei pysty puhumaan tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, vaikka hän pystyy puhumaan normaalisti tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä, kuten kotona perheenjäsenten kanssa. Ongelma ei johdu puhekyvyn puutteesta tai tietoisesta haluttomuudesta puhua, vaan se on ahdistuksen ilmentymä.

Valikoitumishäiriön oireet alkavat tyypillisesti ennen viiden vuoden ikää, ja se voi vaikuttaa lapsen sosiaaliseen elämään, koulunkäyntiin ja ystävyyssuhteiden muodostumiseen. Lapsi voi vaikuttaa ujolta tai pidättyväiseltä sosiaalisissa tilanteissa, mutta kyseessä on syvemmästä ahdistuksesta johtuva kyvyttömyys puhua. Diagnoosi voidaan tehdä vasta, kun oireet ovat jatkuneet vähintään kuukauden ajan eikä ne johdu esimerkiksi kielimuurista tai muusta kommunikaatiohäiriöstä.

Valikoitumishäiriön taustalla voi olla monia tekijöτεitä, kuten perinnöllinen alttius, temperamentti, ja sosiaalinen ympäristö. Usein taustalla on myös yleisempi ahdistuneisuuden taipumus. Hoito keskittyy lapsen ja perheen tukemiseen, ahdistuksen lievittämiseen ja vähittäiseen altistamiseen puhumistilanteisiin. Terapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, voi olla tehokasta. Varhainen tunnistaminen ja tukitoimet ovat tärkeitä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta.