vaahdottamista

Vaahdottaminen on nesteen ilmakuplien avulla tapahtuvaa vaahdon muodostamista. Yleisimmät käyttökohteet ovat maidon ja kermavahdon valmistaminen kahvijuomissa, kuten cappuccinossa ja lattéssa, sekä erilaisten ruokien ja jälkiruokien koristelu- tai rakenteen antaminen. Kasvipohjaiset vaihtoehdot, kuten soija-, manteli- tai kauramaidot, voivat myös vaahdottaa, mutta niiden koostumus vaikuttaa sekä vaahdon kestävyyteen että kuplien määrään.

Välineistöön kuuluvat esimerkiksi höyrytin tai tekoälyinen maitovaahdin, käsivaahdin, sähkövatkain tai monitoimikone sekä nitro-siphon tai muu painevaahdin. Eri välineillä voidaan saavuttaa erilaisia vaahdoja: ohutta mikrovaahtoa kahvijuomien pinnalle tai karkeampaa makrovaahtoa jälkiruokien koristeluun.

Tekniikkaan vaikuttavat useat tekijät. Vaahdon muodostuminen edellyttää, että nesteeseen sekoittuu ilmaa tasaisesti ja että nesteen proteiinit sekä rasva antavat vaahdolle rakennetta ja stabiliteetin. Lämpötilalla on suuri merkitys: maidon sopiva vaahdotuslämpötila on noin 60–65 °C; liian kuuma tai liian kylmä voi heikentää vaahdon rakennetta. Ylipäätään proteiinien denatuoituminen tai rasvan määrä voi heikentää stabiilisuutta. Kasvipohjaiset maitovaihtoehdot voivat vaatia erityisiä mittasuhteita tai lisäaineita paremman vaahdon aikaansaamiseksi.

Laadun arvioinnissa kiinnitetään huomiota kuplien koko ja tasaisuus sekä vaahdon kiilto, kestävyys ja maut. Vaahtoa käytetään sekä esteettisen ilmeen luomiseen että suutuntuman muokkaamiseen ruoassa ja juomissa.