uudelleenkonfiguroinnin

Uudelleenkonfigurointi, usein lyhennettynä "rekonfigurointi", viittaa prosessiin, jossa järjestelmän, laitteen, ohjelmiston tai verkon asetuksia muutetaan tai muokataan. Tämä voi tapahtua monista syistä, kuten toiminnallisuuden parantamiseksi, suorituskyvyn optimoimiseksi, yhteensopivuusongelmien ratkaisemiseksi tai uusien ominaisuuksien käyttöönoton mahdollistamiseksi.

Uudelleenkonfigurointi voi vaihdella yksinkertaisista muutoksista, kuten salasanan vaihtamisesta tai verkkoprotokollan säätämisestä, monimutkaisempiin prosesseihin, jotka edellyttävät useiden komponenttien uudelleenjärjestelyä tai ohjelmistopäivitysten asentamista. Se voi olla tarpeen niin yksittäisissä tietokoneissa kuin suurissa palvelininfrastruktuureissa ja monimutkaisissa teollisissa järjestelmissä.

Tietotekniikassa uudelleenkonfigurointi voi tarkoittaa käyttöjärjestelmän asetusten muokkaamista, verkkolaitteiden (kuten reitittimien tai kytkinten) palomuurisääntöjen päivittämistä tai sovellusten konfiguraatiotiedostojen muokkaamista. Tavoitteena on yleensä varmistaa, että järjestelmä toimii halutulla tavalla tai vastaa uusia vaatimuksia.

Laajemmin käsiteltynä, uudelleenkonfigurointi voi myös viitata prosessien tai työnkulkujen muuttamiseen organisaatiossa tehokkuuden lisäämiseksi tai resurssien paremmaksi kohdentamiseksi. Se on jatkuva prosessi monissa dynaamisissa ympäristöissä, joissa muutokset ovat jatkuvia.