täyshaarniskaa

Täyshaarniska on täydellinen vartalon suojaksi suunniteltu panssari, joka peittää kehon suurimman osan taistelussa. Sen tarkoituksena on suojata soturia iskuilta ja teräaseilta sekä mahdollistaa taistelu. Täyshaarniska oli yleinen keskiaikaisessa Euroopassa ja varhaismodernilla ajanjaksolla.

Tyypillinen täyshaarniska koostui useista osista: kypärä (jossa voitiin olla visiiri), rintapanssari ja selkäpanssari, olkapanssarit, käsisuojat sekä kyynär- ja rannesuojat sekä polvi- ja säärihaarniskat ja jalkineet. Osat yhdistettiin niveliin ja kiinnikkeisiin, jotta ne suojaisivat kehoa samalla kun liikkuminen säilyi mahdollisena.

Materiaalina käytettiin yleensä terästä tai teräksen ja muiden metallien yhdistelmiä; varhaisemmin käytettiin myös rautaa. Haarniskaa varten alle asetettiin pehmusteita, kuten gambeson, sekä nahkavuorauksia, jotta iskut vaimenevat ja käyttäjä saa paremman mukavuuden.

Kehitys tapahtui pääasiassa 14. ja 15. vuosisadalla Euroopassa, ja alueellinen suunnittelu vaihteli. Goottilaiset ja Maksimilianin haarniskat ovat esimerkkejä erilaisten suunnittelutapojen variaatioista.

Käyttö väheni 16.–17. vuosisadalla tulivoiman ja muskettien yleistyessä. Täyshaarniska jäi kuitenkin ikoniseksi esineeksi kulttuurihistoriassa ja museaalisessa käytössä sekä turnajaisissa.