tukivaikutus

Tukivaikutus on taloustieteellinen käsite, joka kuvaa tukitoimenpiteiden välillisiä vaikutuksia taloudessa. Se viittaa siihen, miten julkiset tuet, avustukset, verokannustimet tai muut tuet vaikuttavat talouteen pidemmällä aikavälillä ja laajemminkin kuin suoraan tarkoitettuja tuloksia.

Välilliset vaikutukset syntyvät esimerkiksi investointien lisäyksen, kysynnän kasvun, tuotannon laajentumisen, työpaikkojen syntymän sekä osaamistarpeiden kehittymisen kautta. Tukitoimet voivat lisätä innovaatiotoimintaa ja teknologian siirtämistä, mutta niihin liittyy myös riskejä, kuten kilpailun vääristymiä, julkisten varojen tehottomuutta tai riippuvuuden muodostumista, jos tuet ovat pitkäkestoisia.

Arvioinnissa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten ekonometriaa, syötteen–ulostulomallinnusta sekä kustannus–hyötyanalyysiä. Tukivaikutuksia pyritään erottamaan suorat vaikutukset muista tekijöistä ja määrittämään, kuinka suuri osa lopullisista vaikutuksista johtuu tukitoimista.

Esimerkkejä tukivaikutuksista ovat uusiutuvan energian tukien kautta syntyvä investointi ja työpaikat, tutkimus- ja kehitystuet, jotka vauhdittavat innovaatiotoimintaa sekä kaupallistamista, sekä infrastruktuuri- ja hankintatuet, jotka voivat muuttaa alueellista taloutta ja kysyntää.

Rajoitteita ovat syiden ja seurausten erottaminen, aikaerät, alueelliset erot sekä mahdollinen julkisen rahan tehottomuus. Tukivaikutusten mittaaminen vaatii huolellista suunnittelua ja vertailua sekä kontrolliryhmiä tai muita vertailukeinoja.