transkraniaaliset

Transkraniaaliset stimulaatiomenetelmät ovat ei-invasiivisia keinoja vaikuttaa aivokuoreen, kun magnetic- tai sähköisiä kenttiä ohjataan pään yli. Näiden menetelmien tarkoituksena on muuttaa aivokudoksen sähköistä toimintaa ja synaptista plastisuutta, mikä voi vaikuttaa kognitioon, mielialaan ja motorisiin toimintoihin. Yleisimpiä menetelmiä ovat transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) sekä transkraniaalinen sähköstimulaatio (tDCS) ja sen variaatiot, kuten transkraniaalinen vaihtovirtastimulaatio (tACS) sekä transkraniaalinen satunnaisnoise-stimulaatio (tRNS).

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) käyttää kourua muistuttavaa kelaa pään pinnalle, jolloin muuttuva magneettikenttä indusoi sähkövirran aivokuoren sisällä. Tämä voi nopeasti muuttaa neuroneiden toiminnan ja pitkäaikaisesti muokata niiden plastisuutta. TMS:ää käytetään sekä tutkimuksessa että kliinisissä sovelluksissa, erityisesti masennuksen ja muiden tilojen hoitoon, sekä kognitiivisten tehtävien tutkimiseen. TMS on yleensä hyvin siedetty, mutta siihen liittyy päänsärky ja harvoin harvinainen riski kohtaukselle.

Transkraniaalinen sähköstimulaatio (tDCS) jakaa hyvin pienen tavanomaisen sähkövirtauksen pään yli kahden elektrodi ksen kautta. Anodi ja katodi voivat teoreettisesti vahvistaa tai heikentää paikallista hermosolujen epäaktiivisuutta, mikä voi vaikuttaa yli ajan tehtävien suorittamiseen sekä toipumiseen aivohalvauksen jälkeen. tDCS:ää ja sen variaatioita tutkitaan laajasti, mutta tulokset ovat vaihtelevia.

Turvallisuus- ja sääntelytilanne vaihtelee maittain. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat lievä päänsärky, ihoärsytys tai uppoutunut tunto päänahassa. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia erityisesti, kun menetelmiä käytetään ammattilaisen valvonnassa. Nämä menetelmät ovat yleisesti käytössä tutkimuksessa ja joissakin kliinisissä sovelluksissa, mutta niiden tehokkuus ja optimaalinen käyttöalusta vaihtelevat kohteen ja protokollan mukaan.