todennäköisyysnäytteistysmenetelmistä

Todennäköisyysnäytteistysmenetelmät ovat tilastollisia tekniikoita, joita käytetään valitsemaan edustava otos suuremmasta populaatiosta siten, että jokaisella populaation jäsenellä on tunnettu, nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tämä tunnettu todennäköisyys on keskeinen ero ei-todennäköisyysnäytteistysmenetelmiin. Todennäköisyysnäytteistys mahdollistaa otoksesta saatujen tulosten yleistämisen populaatioon tilastollisesti luotettavalla tavalla ja virhemarginaalien arvioimisen.

Yleisimpiä todennäköisyysnäytteistysmenetelmiä ovat yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen satunnaisotanta, ositettu satunnaisotanta ja ryväsotanta. Yksinkertaisessa satunnaisotannassa jokaisella populaation jäsenellä on sama todennäköisyys tulla valituksi. Systemaattisessa satunnaisotannassa valitaan joka k:s jäsen ennalta määrätystä listasta. Ositetussa satunnaisotannassa populaatio jaetaan ensin alaryhmiin eli osiin, ja sen jälkeen otetaan satunnaisotanta jokaisesta osasta. Ryväsotannassa populaatio jaetaan ryppäisiin, ja sitten satunnaisesti valitaan joitakin ryppäitä, joiden kaikki jäsenet sisällytetään otokseen.

Näitä menetelmiä käytetään laajasti esimerkiksi mielipidetutkimuksissa, markkinatutkimuksissa ja tieteellisessä tutkimuksessa, kun halutaan saada luotettavaa tietoa suuresta ihmisjoukosta tai ilmiöstä ilman, että kaikkia sen jäseniä tarvitsee tutkia. Valitun menetelmän sopivuus riippuu tutkimuskohteesta, käytettävissä olevista resursseista ja halutusta tarkkuudesta.