tilamuotoja

Tilamuotoja tarkoittaa tilan muotojen ja asetelmien erilaisia konfiguraatioita, joita tila voi ottaa. Termi kattaa sekä fyysisen rakenteen että siihen liittyvän visuaalisen ja kokemuksellisen ulottuvuuden: tilan rajat, volyymit, liikenneväylät, valon ja akustiikan vaikutukset sekä ihmisten vuorovaikutussuhteet tilassa. Tilamuotoja käytetään kuvaamaan arkkitehtuurissa, sisustus- ja rakennussuunnittelussa, kaupunkisuunnittelussa sekä nykytaiteessa ja tilataiteessa.

Pääperiaatteina ovat mittasuhteet, tilan hierarkia, liikkuminen ja näkökulmat sekä tilan käyttötarkoitus. Tilamuotojen tavoitteena on tukea toimivuutta, saavutettavuutta ja kokemuksellista vaikutusta. Eri tilatyypit voidaan luokitella esimerkiksi avoimeen ja suljettuun tilaan, lineaariseen tilaan sekä volyymirakenteisiin kokonaisiin tiloihin.

Yleinen kiinnostuksen kohde tilamuodoissa on paitsi fyysinen muoto myös tilan ilmapiiri: luonnonvalo, äänet, materiaalit ja kontrastit muodon ja valon välillä rakentavat kokemuksellista tilanlaatua. Tilamuotojen tutkimuksessa voidaan tarkastella myös skaalautuvuutta ja kontekstisidonnaisuutta; sama muoto voi toimia eri tavoin eri ympäristössä.

Historiassa ja suomalaisessa suunnitteluperinteessä tilamuotojen huomioiminen liittyy ihmisläheiseen tilasuunnitteluun ja valon käyttöön, mikä on korostunut arkkitehtuurissa ja sisustusmuotoilussa. Tilamuotojen tuntemus tukee sekä visuaalista että käytännön suunnittelua sekä taiteellista ilmaisua.

Katso myös: tilan käsite, muoto, tilasuunnittelu.