termoreseptoreista

Termoreseptoreista ovat erikoistuneita sensorisia neuroneita, jotka havaitsevat lämpötilan muutoksia ihossa, limakalvoilla ja joissakin syvissä kudoksissa. Ne muodostuvat vapaina hermopäätteinä olevista sensorisista loppupäätteistä, jotka välittävät lämpötilatiedon keskushermostoon ja siten osallistuvat sekä tuntoaistiin että kehon lämpötilan säätelyyn.

Termoreseptorit jaetaan pääosin kahteen ryhmään: kylmä- ja lämpöreseptoreihin. Kylmäreseptorit aktivoituvat, kun ihon lämpötila laskee, ja lämpöreseptorit aktivoituvat, kun lämpötila nousee. Joillakin reseptoreilla on laaja herkkyys ja ne voivat reagoida myös äärilämpötiloihin, jotka aiheuttavat kipua. Transduktio tapahtuu suurelta osin ionkanavien kautta; tärkeimpinä esimerkkeinä on TRPM8-kylmäkanava (aktivoituu kylmällä ja mentolilla) sekä TRPV1-kanava, joka aktivoituu kuumemmissa lämpötiloissa (yli noin 42 °C) ja kapsaisiiniin. Muita lämpimän säätelyn kannalta merkittäviä kanavia ovat TRPV3 ja TRPV4.

Ihmisen näkökulmasta signaalit siirtyvät sensorisista neuroneista selkäytimeen ja edelleen talamukseen sekä aivokuoren somatosensoriseen alueeseen. Hypotalamus vastaanottaa termoreseptoreilta saadun tiedon ja ohjaa autonomista sekä hormonaalista vastetta, kuten hikoilua, verenkierron säätelyä iholla, vilunväristyksiä sekä käyttäytymiseen liittyvää lämpötilan säätelyä.

Termoreseptorit ovat yleisiä monissa eläinryhmissä, ja niiden tiheys sekä herkkyys vaihtelevat lajin mukaan ympäristöolosuhteiden mukaan. Ne muodostavat tärkeän osan kehon homeostaasia ja auttavat yksilöä reagoimaan sekä omiin että ympäristön lämpötilamuutoksiin.