tallennusyksiköstä

Tallennusyksikkö on tietokoneen tai muun digitaalisen laitteen komponentti, joka on suunniteltu digitaalisen tiedon säilyttämiseen. Se voi olla pysyvä tai väliaikainen tallennustila, riippuen teknologian tyypistä. Pysyvät tallennusyksiköt säilyttävät tiedot myös silloin, kun virta katkaistaan, kun taas väliaikaiset tallennusyksiköt menettävät sisältönsä virran katketessa.

Yleisimpiä tallennusyksiköitä ovat kiintolevyt (HDD), jotka käyttävät pyöriviä magneettisia levyjä tiedon tallentamiseen, ja SSD-levyt (Solid State Drive), jotka perustuvat puolijohdeteknologiaan eivätkä sisällä liikkuvia osia. SSD-levyt ovat yleensä nopeampia ja kestävämpiä kuin kiintolevyt. Muita tallennusmuotoja ovat optiset levyt, kuten CD- ja DVD-levyt, sekä erilaiset muistitikut ja muistikortit, jotka perustuvat flash-muistiin.

Tallennusyksiköiden kapasiteetti ilmoitetaan yleensä gigatavuina (GB) tai teratavuina (TB), mikä kertoo kuinka paljon tietoa ne voivat tallentaa. Tallennusyksiköiden nopeus, eli se kuinka nopeasti niiltä voidaan lukea tai niille kirjoittaa tietoa, on myös tärkeä ominaisuus, joka vaikuttaa tietokoneen suorituskykyyn. Tallennusyksiköiden valinta riippuu käyttötarkoituksesta, budjetista ja tarvittavasta tallennuskapasiteetista.