säteilyanturit
Säteilyanturit ovat laitteita, jotka havaitsevat ionisoivaa säteilyä ja muuntavat sen sähköiseksi signaaliksi. Niiden avulla voidaan mitata säteilyn voimakkuus, laadulliset ominaisuudet sekä mahdolliset lähteet erilaisissa ympäristöissä, teollisuudessa ja tutkimuksessa. Säteilyanturit ovat keskeisiä sekä turvallisuus- ja säteilytoiminnan valvonnassa että diagnostisten ja hoitoprosessien tukena.
Säteilyanturit perustuvat kolmeen yleiseen periaatteeseen: ionisointiin, scintillaatioon tai puolijohdeilmiöihin. Ionisaatiolaitteet mittaavat sähköä, kun säteily ionisoi normaalin
Tärkeimmät tyypit ovat Geiger–Müller -putket, jotka on yksinkertainen pulssilukija eikä tarjoa energiatietoa; scintillaatioanturit (esim. NaI(Tl), CsI(Tl)),
Käyttökohteita ovat ydinvoimalat, sairaala- ja radiologinen tutkimus sekä ympäristö- ja säteilyvalvonta sekä turvallisuus. Mittayksiköitä ovat esimerkiksi