sähkökenttäantenneilla

Sähkökenttäantennit, tunnetaan myös sähköantenneina tai dipoliantenneina, ovat perustavanlaatuisia radiotaajuisten (RF) sähkömagneettisten kenttien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Niiden toiminta perustuu sähkövarauksen värähtelyyn johtimessa, mikä synnyttää muuttuvan sähkökentän ja sitä kautta sähkömagneettisen säteilyn. Yksinkertaisin sähkökenttäantenni on puolidipoli, joka koostuu kahdesta vastakkaisesta johtimesta, joiden keskellä on syöttöpiste. Kun syöttöpisteeseen tuodaan vaihtovirtaa, varaukset liikkuvat edestakaisin johtimissa, luoden säteilevän sähkökentän.

Sähkökenttäantennien suuntaavuus ja tehokkuus riippuvat niiden koosta suhteessa käytettyyn aallonpituuteen. Yleisimmin käytetty muoto on puolidipoli, jonka pituus on noin puoli aallonpituutta. Tämä resonanssipituus mahdollistaa tehokkaimman säteilyn. Muita muotoja ovat esimerkiksi monipoliantennit, joissa on yksi johtava pinta maadoituksena, ja pinta-asenteiset antennit. Sähkökenttäantenneja käytetään laajasti erilaisissa sovelluksissa, kuten radiolähetyksissä, televisiovastaanotossa, langattomissa tietoverkoissa ja mobiililaitteissa. Niiden yksinkertaisuus ja vähäinen koko tekevät niistä monipuolisen valinnan moniin radiotekniikan tarpeisiin.