syttyvyydet

Syttyvyydet kuvaavat aineiden kykyä syttyä ja ylläpitää palamista. Käsite kattaa nesteet, kiinteät aineet ja kaasuseokset sekä niiden höyryjen palamiskyvyn. Syttyvyys riippuu ympäristötekijöistä kuten lämpötilasta, hapesta ja paineesta sekä aineen ominaisuuksista kuten palamispisteestä ja itsesyttyvyydestä.

Keskeisiä mittaus- ja määrittelytekijöitä ovat palamispiste sekä itsesyttyvyys (autoignition temperature). Palamispiste on matalin lämpötila, jolla aineen höyryt muodostavat tulen kanssa syttyvän seoksen. Itsesyttyvyys on matalin lämpötila, jolla aine syttyy itsestään ilman ulkoista sytytintä. Lisäksi kuvataan syttyvyysraja (alemman ja ylemmän) sekä höyryn ja ilman muodostaman palavan seoksen pitoisuusrajat. Näiden arvojen avulla arvioidaan, millaisia varastointi- ja käsittelyehdot ovat välttämättömiä.

Luokitukset ja sääntely: EU:n CLP/GHS-luokitukset sekä kansalliset määräykset määrittelevät, miten syttyvyys luokitellaan, merkitään ja huomioidaan kuljetuksissa sekä varastoinnissa. Palavia nesteitä, kaasuja ja kiinteitä aineita koskevat omat luokkansa, ja ne vaikuttavat turvallisuusproseduureihin kuten ilmanvaihtoon, maadoitukseen ja etäisyyksiin palavista lähteistä.

Turvallisuus ja käsittely: Syttyvyyteen liittyvissä töissä on ehkäistävä kipinät, staattinen sähkö ja lämmönlähteet. Tila on varustettava asianmukaisella ilmanvaihdolla, maadoituksella sekä sopivilla säilytysjärjestelyillä ja merkinnöillä. Pölypalot ja räjähdysvaarat on huomioitava erityisesti kiinteiden hiukkasten käsittelyssä. Esimerkinomaisesti yleisiä syttyviä aineita ovat monet liuotteet ja polttoaineet sekä niiden liuospakkaukset.

---