sydän

Sydän on keskellä rintaonteloa sijaitseva lihaksikas pumppukone, joka kiertää verta verenkierrossa ja ylläpitää verenkiertoa kehossa. Se koostuu neljästä eteisestä ja kahdesta kammiosta: oikea eteinen ja oikea kammio sekä vasen eteinen ja vasen kammio. Eteiset vastaanottavat verta ja kammiot pumppaavat sen eteenpäin. Oikea eteinen saa verta ala- ja yläonttolaskimoista sekä koronaarisinusista, ja siirtää veren oikeaan kammioon trikuspidaliläpän kautta. Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimon kautta keuhkoihin, joissa veri hapettuu. Keuhkoista palaava veri kulkee vasempaan eteiseen keuhkolaskimoiden kautta ja siirtyy vasempaan kammioon mitraaliläpän kautta, josta veri jatkaa aortan kautta elimistöön. Sydämen omavoimainen verenkierto saa veren koronaarisista verisuonista.

Sydämen toiminnan taustalla on sähköinen johtorata. Sinussolmuke (SA-solmu) tuottaa tahdistim impulsseja ja käynnistää tasaisen rytmin. Impulssi leviää eteisiin ja etenee AV-solmun kautta kammiolitteisiin, kulkien edelleen His-kimppujen ja Purkinje-säikeiden kautta kammioreitteihin, jolloin kammiot supistuvat koordinoidusti. Lepotilassa syke on noin 60–100 lyöntiä minuutissa.

Sydämen terveyteen vaikuttavat muun muassa elintavat ja riskitekijät. Yleisimmät sairaudet ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja venttiiliviat. Diagnoosiin käytetään elektrokardiografiaa (EKG), ekokardiografiaa sekä tarvittaessa kuvantamismenetelmiä kuten MRI tai CT; veren biomerkit kuten troponiini voivat osoittaa sydänlihaksen vaurioita.