swapkorkoihin

Swapkorkoihin viitataan yleensä kiinteän koron osuutta, joka muodostaa osan korkosopimuksen kiinteän ja vaihtuvan koron väliin. Tavallisessa vaatimattomassa korkoswapissa toinen osapuoli maksaa kiinteää korkoa, kun taas toinen maksaa vaihtuvaa korkoa, jonka viite on lyhyen aikavälin korko, kuten 3 kuukauden euribor tai vastaava euroalueen viite.

Käyttökohteet ja tarkoitus

Korkoswapit ovat yleisiä keinoja hedge- ja riskinhallinnassa sekä rahoituksen suunnittelussa. Ne mahdollistavat korkoriskiä siirtämisen tai hallinnan yrityksille, pankeille ja eläke- sekä sijoituslaitoksille. Swapkorkojen avulla voidaan muuttaa lainan kokonaiskustannusta, kiinteän lainan vaihtamista vaihtuvakorkoiseen tai päinvastoin, sekä asettaa pitkäaikaista korkosisältöä tasaisesti.

Määritys ja markkinamekanismit

Swapkorkojen kiinteä osuus muodostuu markkinoiden nykyisestä odotuksesta tulevien korkojen kehityksestä. Kiinteä korko saadaan käytännössä bootstrapping-menetelmällä ja termi- tai otsikkokorjiin perustuvasta korkokäyrästä, johon vaikuttavat muun muassa valtionlainojen tuotot, futures-sopimukset ja ohjausmarkkinoiden likviditeetti. Finanssikehitys ja luottriskilisät vaikuttavat siihen, miten korko muuttuu maturiteetin kasvaessa.

Riski ja rakenteelliset yksityiskohdat

Swapkorkoihin liittyy sekä korkoriski että luottoriski, eikä kiinteä korko ole riskittömä. Markkinoiden volatiliteetti, likviditeetti ja odotukset korkojen tulevasta suuntaamisesta vaikuttavat kiinteän koron tasoon sekä sen kustannusvaihteluun.

Lisätietoja

Rahoitusinstrumenttien termistöä ja swap-käyriä koskevat artikkelit kattavat lisää esimerkkejä, viitekorot sekä liittyvät käsitteet kuten swap-käyrä, viitekorot ja OIS-discontering.