suolenseinän

Suolenseinä on geologinen termi, jolla tarkoitetaan evaporittisissa kivilajeissa esiintyvää suolasta muodostunutta, seinämäisen kaltaista rakennetta. Se muodostuu, kun suola (yleensä haloliitti eli NaCl sekä muut evaporittimineraalit) liikkuu plastisesti suotuisissa lämpötiloissa ja paineessa suhteessa ympäröivään sedimenttiin. Liikkeen seurauksena suolakivilähde voi muodostaa hallittuja, pitkiä sivuseiniä tai pystysuoria rakenteita, jotka erottuvat ympäröivistä kerrostumista.

Suolenseinät voivat esiintyä erilaisissa geologisissa asetelmissa, kuten diapireissa ja muissa suoladiapireihin liittyvissä rakenteissa. Niiden muodostuminen liittyy suolan alhaiseen tiheyteen, lineaariseen liikkuvuuteen ja ympäröivien kerrosten tukahduttavaan paineeseen. Suolenseinät voivat olla joko suhteellisen kapeita ja paksuudeltaan vaihtelevia tai suurempia, laajentuneita rakenteita, jotka ulottuvat useita satoja metrejä.

Merkitys ja vaikutukset ovat kaksijakoiset. Toisaalta suolenseinät voivat toimia tehokkaina vesien ja kaasujen liikkeen esteinä sekä vaikuttaa hydrogeologisiin ja petroleum-geologisiin prosesseihin siten, että ne muodostavat pullonkauloja tai rakenteellisia suojia öljy- ja kaasuesiintöjen kehityksessä. Toisaalta ne voivat vaikuttaa vedenlaatuun ja veden liikkeisiin alueella, sillä suola on yleensä eritettävän veden tiivistynyt este.

Tutkimus ja kartoitus perustuvat seismisiin tutkimuksiin, porauksiin sekä geologisiin ja geokemiallisiin mittauksiin. Näiden tietojen avulla voidaan paikantaa suolenseinien sijainti, mitat ja vaikutukset muihin rakenteisiin.