suolatilanteissa

Suolatilanteissa tarkoittaa tilaa, jossa ympäristön suolapitoisuus on korkea suhteessa tavallisiin vesistöihin tai maaperään. Termiä käytetään usein kuvaamaan ekologiasta, maataloudesta ja geokemiasta tuttuja olosuhteita, joissa suolat vaikuttavat elämänprosessien, kasvien kasvun sekä veden ja ionien liikkumisen dynamiikkaan.

Ekologinen näkökulma: luonnossa suolatilanteet esiintyvät erityisesti suolaisissa tai suolapitoisissa ekosysteemeissä kuten suolapisaroissa, suolapurhoissa, hyposalissa järvissä ja mangrovemetsissä. Sopeutuneet lajit ovat usein halofiilejä tai halotolerantteja ja ne voivat käyttää erilaisia osmoottisia säätelykeinoja sekä ionien talteenottoa sääteleviä mekanismeja selviytyäkseen korkeissa suolapitoisuuksissa.

Maatalous ja maaperä: viljelyolosuhteissa korkea suolaisuus heikentää kasvien kasvuja aiheuttaen osmoottista stressiä ja ionitehtöä ( erityisesti Na+ ja Cl-). Tämän seurauksena voi ollakning vähentynyt vedenottokyky, Ravinteiden huononeminen sekä sietokyvyn heikkeneminen. Hallinta keinot voivat olla vedenlaadun parantaminen ja maaperän juoksutuksen lisääminen, drainage, suolamyönteisten lajien valinta sekä maan parantamiset kuten kuivalannan tai kalkin käyttö, kastelun aikataulutus ja suolaisen veden käytön rajoittaminen.

Mittaukset ja merkitys: suolatilanteita arvioidaan pääasiassa veden johtavuutta (EC, sähköjohtavuus) ja kokonaissuolapitoisuutta (TDS). Yleisiä yksikköjä ovat dS/m, mS/cm tai PSU/‰. Merivesi on tyypillisesti noin 35 promillea (35 ppt). Suolatilanteet vaikuttavat paitsi biologisiin prosesseihin myös vesivarojen ja maaperän liikkuu, rikkidyt ja rakennusaineiden pysäyttämis- ja kuljetusominaisuuksiin.