standardiperheen

Standardiperhe on yhteiskuntatieteellinen käsite, jota käytetään kuvaamaan erästä prototyyppistä perhemuotoa. Se ei ole biologinen määritelmä vaan mallinnettu rakenne, jonka avulla tutkijat ja päätöksentekijät voivat hahmottaa perhestruktuureja, taloudellista toimintaa ja kasvatukseen liittyviä käytäntöjä. Termi viittaa yleensä kotitalouteen, jossa asuvat kaksi aikuista ja heidän lapsensa, ja jossa vanhemmat jakavat taloudelliset ja kasvatukselliset vastuut.

Historiallisesti standardiperhe on ollut keskeinen käsite teollistuneissa yhteiskunnissa 1950-luvulta eteenpäin, jolloin ydinperhemalli koettiin yhteiskunnan rakennuspalikkana. Tämä malli vaikutti politiikkaan, asuntopolitiikkaan ja väestötilastoihin, ja sitä käytettiin kuvaamaan taloudellista vakauden ja sosiaalisen integraation ideaalikuvaa.

Se liitetään usein kahden aikuisen muodostamaan ydinperheeseen, jossa on kaksi vanhempaa, joskus heteroseksuaalinen avioliitto, sekä yhteinen talous ja kasvatustehtävien jakaminen. Tutkimuksessa standardiperhe on useimmiten oletusmalli, jonka kautta tarkastellaan perheen asemaa työmarkkinoilla, koulutuksessa ja asumisessa.

Monimuotoisuuden lisääntyessä käsite on saanut kritiikkiä normatiivisuudestaan ja siitä, ettei se kuvaa riittävän hyvin nykyisiä perherakenteita. Nykyään on tunnistettu erilaisia perhemuotoja, kuten yksinhuoltajalapsiperheet, uusperheet, samaa sukupuolta olevat vanhemmat, adoptioperheet sekä monen sukupolven kotitaloudet.

Käytössä standardiperhe toimii tutkimuksellisena ja politiikan analysointiin tarkoitettuna mallina, mutta sen käyttö on rajattu ja sitä täydennetään tai korvataan laajemmalla käsitteistöllä. Se toimii historiallisena viitekehyksenä sekä heijasteena yhteiskunnan arvoista ja rakenteista.