soveltuvuusstandardit

Soveltuvuusstandardit ovat standardeja tai ohjeistuksia, jotka määrittävät, millaiset ominaisuudet, suorituskyky ja muut keskeiset kriteerit vastaavat tiettyä käyttötarkoitusta. Niitä voidaan soveltaa sekä fyysisiin tuotteisiin että palveluihin sekä, toisinaan, myös henkilöstön osaamiseen ja pätevyyteen.

Standardit voivat olla vapaaehtoisia tai pakollisia riippuen lainsäädännöstä, hankintaprosessin vaatimuksista tai toimialan käytännöistä. Niiden tarkoituksena on varmistaa yhteensopivuus, turvallisuus, laatu ja käyttäjätyydytys sekä helpottaa kilpailutusta.

Rakenteeltaan soveltuvuusstandardit voivat sisältää määritellyn käyttötarkoituksen, rajatut kriteerit, mittaus- tai testausmenetelmät sekä ohjeet todentamisesta. Standardien kehittämisessä voidaan hyödyntää kansainvälistä, alueellista tai kansallista yhteistyötä (esim. kansalliset standardointiorganisaatiot kuten SFS Suomessa sekä EU:n CEN/CENELEC).

Tyypillisiä soveltuvuusstandardeja löytyy esimerkiksi hankinnoista, joissa tarjousten on täytettävä tiettyjä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia; tuotteiden turvallisuus ja yhteensopivuus sekä koulutuksen ja pätevyyden osoittaminen työntekijöille. Soveltuvuusstandardien tavoitteena on tukea päätöksentekoa ja varmistaa, että ratkaisut vastaavat tarkoitustaan sekä asettavat selkeitä arviointikriteereitä.