sopimusmuoto

Sopimusmuoto on käsite, joka kuvaa, millä tavoin sopimus solmitaan, vahvistetaan ja todentaminen järjestetään. Yleisesti sopimusmuoto voi olla suullinen, kirjallinen tai sähköinen, eikä muoto vaikuta perusvelvoitteiden syntymiseen useimmiten, vaan enemmän todistamisen ja tulkinnan helpottamiseen.

Suullinen sopimus syntyy osapuolten suullisesta hyväksynnästä ja on sitova, mutta sen sisällön tarkka todistaminen voi olla ongelmallista, erityisesti epäselvissä tilanteissa tai oikeudenkäynneissä. Kirjallinen sopimus vahvistaa sisällön selkeästi, helpottaa osoittamista ja vähentää erimielisyyksiä. Kirjallinen muoto voi olla yksinkertainenkin teksti sekä liitteineen ja allekirjoituksineen.

Sähköinen sopimus syntyy sähköisesti ja voidaan allekirjoittaa sähköisellä allekirjoituksella. Sähköiset allekirjoitukset sekä digitaaliset allekirjoitus- ja luottamusjärjestelmät ovat arkipäivää sekä yksityisessä että liiketoiminnallisessa käytössä, ja ne voivat parantaa nopeutta sekä varmistaa ajantasaisen todentamisen.

Joillakin sopimuksilla lainsäädäntö voi vaatia tietyn muodon noudattamista, esimerkiksi kirjallista muotoa. Usein on kuitenkin käytännöllisintä suosia kirjallista tai sähköistä muotoa, erityisesti suurissa, taloudellisesti merkittävissä tai kansainvälisissä sopimuksissa. Sopimusmuodon valintaan vaikuttavat muun muassa tarve todentaa sisältöä, osapuolten sijainti ja riskeihin liittyvät seikat.

Lisätietoja: sopimuslajit, todentaminen ja muotomääräykset.