sidontanimisen

Sidontaniminen on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan toimintaa tai ilmiötä, jossa kaksi tai useampi osa liitetään toisiinsa. Termi korostaa sekä prosessia että syntyvää sidosta, ja sitä käytetään laajasti teknisissä sekä tieteellisissä yhteyksissä.

Sana muodostuu sanasta sidonta ("binding") sekä -minen-päätteestä, joka nominaalistaa toiminnan. Näin sidontaniminen viittaa yleisesti prosessiin, jossa yhteydet luodaan, vahvistetaan tai ylläpidetään.

Sovellusalueita on monia: kemian ja materiaalitutkimuksen konteksteissa sidontaniminen voi tarkoittaa sidosten muodostumista molekyylien välillä—esimerkiksi kovalenttien, ionisten tai muiden vuorovaikutusten kautta—sekä rakenteiden, kuten polymeerien, verkostoitumista. Kiinnitys- ja valmistusteollisuudessa termi kuvaa sekä adhesio- että mekaanisten liitosten muodostumista. Biologiassa ja lääketieteessä sidontaniminen viittaa ligandien ja reseptoreiden väliseen sitoutumiseen sekä entsyymien ja substraattien vuorovaikutuksiin. Tietotekniikassa ja tiedonhallinnassa sitä voidaan käyttää kuvaamaan datan yhteyksien, rajapintojen tai relaationaalisten yhteyksien muodostamista ja ylläpitämistä.

Käyttö on yleisempää teknisessä sanastossa kuin arkikielessä, ja sen tarkka merkitys riippuu kontekstista. Kielessä sidontaniminen ilmaisee toiminnon sekä sen aiheuttaman sidoksen.