septitankkeja

Septitankkeja ovat paikan päällä sijaitsevia jäteveden käsittelyjärjestelmiä, joita käytetään rakennuksissa, jotka eivät ole yhteydessä kunnalliseen viemäriin. Ne ovat yleensä maahan upotettuja ja koostuvat yhdestä tai useammasta vedenpitävästäkammiosta, jotka vastaanottavat kaiken kotitalouksien jäteveden. Pääasiallisena tarkoituksena on erottaa ja osittain käsitellä kiinteät aineet sekä rasvat nesteestä, jonka jälkeen käsitelty jätevesi voidaan johtaa imeytyskenttään tai muuhun maaperäperäiseen käsittelyyn.

Toiminta: Jätevesi tulee tankin tuloputken kautta, jolloin kiinteät aineet laskeutuvat pohjalle lietteenä ja rasvat kohoavat pintaan. Välikammiossa tai seuraavassa kammiossa oleva neste virtaa eteenpäin seuraavaan kammioon tai suoraan imeytyskenttään. Tankin sisällä tapahtuva anaerobinen hajotus vähentää orgaanista ainesta ja hajua. Virtaava neste on yleensä selkeämpi, mutta se voi silti sisältää patogeenejä.

Rakenne ja kunnossapito: Septitankit voivat olla kaksikammioisia tai kolmikammioisia. Ne valmistetaan yleisesti betonista, muovista tai lasikuidusta. Pääsykannet, tuloputket sekä ulostuloputket sekä väliseinät auttavat ohjaamaan virtausta. Tankit on pumpattava säännöllisesti, tyypillisesti kolmen viiden vuoden välein käyttöasteesta riippuen, jotta kertynyt liete ja rasvakerrostuma saadaan poistettua. Säännölliset tarkastukset tiivisteiden, putkien ja imeytyskentän osalta ovat suositeltuja.

Sääntely ja ympäristö: Paikalliset säädökset ja asennuslupaprosessit koskevat paikan päällä olevia järjestelmiä. Oikea sijoitus, maaperätestit ja kentän suunnittelu ovat tärkeitä pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi. Huonosti suunnitellut tai huonosti ylläpidetyt septitankit voivat aiheuttaa hajuja, tukoksia tai veden saastumista; kunnossapito ja asianmukainen käyttö pidentävät järjestelmän elinikää ja ympäristön turvallisuutta.