selluloosikuiduista

Selluloosikuidut ovat kuituja, joiden pääaines on selluloosa. Niitä käytetään laajasti tekstiiliteollisuudessa sekä muissa sovelluksissa. Selluloosikuidut voidaan jakaa luonnollisiin selluloosikuituihin sekä regenereoituihin selluloosikuiduihin. Luonnolliset kuidut muodostuvat selluloosasta peräisin olevista kasvikuiduista, kuten puuvillasta ja pellavasta. Regenereoidut kuidut muodostetaan uudelleen selluloosasta kemiallisen prosessin avulla; yleisimpiä esimerkkejä ovat viskoosi (viskoosikuitu), lyocell, modal, cupro ja asetaatit.

Valmistusmenetelmät: regenereoidut kuidut valmistetaan siten, että selluloosa liuotetaan ja uudelleen muodostetaan kuituihin. Yleisimmät tavat ovat viskoosi, lyocell, modal, cupro sekä asetaatit. Luonnolliset kuidut saadaan suoraan kasvikuiduista selluloosasta, eikä niiden muodostusta selluloosasta ole tehty uudelleen kemiallisessa prosessissa.

Ominaisuudet ja käyttökohteet: viskoosi on pehmeä ja hyvin imukykyinen, mutta herkkä kosteudelle ja valolle. Lyocell on vahva, kosteudenkestävä ja kestopitoisempi; modal on erittäin pehmeä ja muodonsa pitävä; cupro on kiiltävä ja sileä, antaen laadukkaan ulkonäön; asetaatit ovat kiiltäviä ja drapeeraavia, mutta niiden lujuus on alhaisempi. Käyttökohteita ovat vaatteet (paidat, mekot, alusasut), sisustustekstiilit (verhot, verhoilu) sekä teolliset sovellukset kuten suodattimet ja lääketieteelliset tuotteet.

Ympäristö ja kierrätys: regenereoidut kuidut voivat tarjota parempia ympäristöominaisuuksia kuin perinteinen viskoosi, erityisesti lyocell, jonka tuotannossa käytetään kierrätettävää liuotinta suljetussa kierrossa. Biologinen hajoavuus on tyypillistä useimmille selluloosikuiduille, mutta hajoamisnopeus riippuu kuitutyypistä ja ympäristöolosuhteista.