sekoitusmenetelmän

Sekoitusmenetelmä on prosessi, jossa kaksi tai useampi komponentti yhdistetään tarkoituksellisesti muodostaen homogeeninen seos tai dispersio. Sitä käytetään laajalti kemianteollisuudessa, lääke- ja elintarviketeollisuudessa sekä materiaalitieteessä. Tavoitteena on saavuttaa tasainen koostumus, jossa aineosien pitoisuudet, viskositeetti ja muut ominaisuudet ovat yhdenmukaisia koko tuotteen tilavuudelle.

Sekoitus voidaan luokitella tilan mukaan: kiinteä-kiinteä, kiinteä-neste, neste-neste sekä kaasu-kaasu sekoitukset. Niissä tilatekijät, kuten tiheys- ja partikkelikoostumus sekä kosteus, vaikuttavat valittavaan menetelmään ja energiamäärään. Yleensä tavoite on ennalta asetetun koostumuksen ja uniformiteetin saavuttaminen.

Merkittäviä sekoitusmenetelmiä ovat mekaaninen sekoitus sekä fysikaalis-kemialliset käsittelyt. Mekaaninen sekoitus toteutetaan rumpusekoittimilla, nauhasekoittimilla tai sekoitusakselien avulla, jolloin energia saa massan liikkumaan ja tasoittaa pitoisuuksia. Muita yleisiä menetelmiä ovat homogenointi, emulsiointi ja ultrasonikointi sekä kuivasekoitus ja märkäsekoitus riippuen aineiden tilasta ja käyttötarkoituksesta.

Seikoittuvuuteen vaikuttavat useat materiaalien tekijät, kuten osien tiheys- ja koossuhteet, hiukkaskoko, kosteus sekä viskositeetti. Suurten mittasuhteiden skaalaaminen laboratorio- vaiheesta tuotantoon vaatii energian, ajan ja sekoituslaitteiden koon optimointia, jotta saavutetaan toivottu homogeenisuus.

Laadunvalvonta ja sovellukset: homogeenisuuden varmistaminen tapahtuu näytteenotolla ja tilastollisilla mittauksilla, kuten varianssilla ja standardipoikkeamalla. Yleensä sekoitusparametrien valinta perustuu tuotteen lopullisiin ominaisuuksiin sekä prosessin skaalaamiseen tuotantoon.