satelliittiviestintäverkoille

Satelliittiviestintäverkot käyttävät satelliitteja tiedonsiirtoon maan pinnalla sijaitsevien päätteiden välillä. Nämä verkot tarjoavat globaalin kattavuuden, mikä tekee niistä ihanteellisia alueille, joilla perinteinen maaverkko-infrastruktuuri on puutteellinen tai olematon. Satelliittiviestintä voi jakaantua eri luokkiin kiertoradan ja palvelutason perusteella.

Matalan maan kiertoradan (LEO) satelliitit kiertävät maata noin 200-2000 kilometrin korkeudessa. Ne liikkuvat nopeasti, mikä vaatii suurta satelliittien määrää jatkuvan yhteyden ylläpitämiseksi ja matalan viiveen tarjoamiseksi. Keskitason maan kiertoradan (MEO) satelliitit ovat korkeammalla, tyypillisesti 2000-35786 kilometrin korkeudessa, ja tarjoavat tasapainon kattavuuden ja viiveen välillä. Geostationaariset kiertoradan (GEO) satelliitit ovat korkeimmalla, noin 35786 kilometrin korkeudessa, ja ne pysyvät paikallaan maan suhteen, mikä tarjoaa jatkuvan kattavuuden tietylle alueelle, mutta niihin liittyy suurempi viive.

Satelliittiviestintäverkkoja käytetään moniin tarkoituksiin, kuten internet-yhteyden tarjoamiseen syrjäisille alueille, merenkulkuun, lentoliikenteeseen, hätätilanteiden viestintään ja yleislähetyksiin. Teknologian kehittyessä satelliittiviestintä tarjoaa yhä nopeampia ja luotettavampia ratkaisuja globaaliin tiedonsiirtoon. Uudet satelliittikonstellaatiot, kuten Starlink, ovat lisänneet kilpailua ja parantaneet palveluiden saatavuutta ja suorituskykyä.