saalistussuhteissa

Saalistussuhteet ovat ekologisia vuorovaikutuksia, joissa yksi laji (saalistaja) hyödyntää toista lajia ravintonaan. Usein saalistus merkitsee saaliin kuolemaa ja energian siirtymistä saalistajalle, minkä kautta ekosysteemin energiavirrat ja biomassan kiertokulku ylläpidetään. Saalistussuhteet vaikuttavat sekä yksittäisten populaatioiden mittasuhteisiin että yhteisön rakenteeseen ja dynamiikkaan.

Saalistussuhteita esiintyy eri muodoissa. Pääasiallinen on predaatio, jossa saalistaja tappaa ja syö saaliinsa. Laajemmin voidaan tarkastella myös muita consumer-resource -suhteita, kuten parasitoitumista, sekä tilanteita, joissa vuorovaikutus on osittainen tai muuttuva. Keskeinen piirre on kuitenkin hyöty-haitta-suhde: saalistaja saa ravinnon ja saalis kärsii, mikä voi vaikuttaa sen populaation kasvuun ja jakaumaan.

Esimerkkejä maalla ovat ilves ja jänis sekä susi ja poro. Merellä esimerkkejä ovat hait ja pienemmät kalat sekä suurempien petojen ja pienempien kalojen väliset saalistussuhteet. Tutkimuksessa näiden suhteiden dynamiikkaa kuvataan usein matemaattisesti Lotka-Volterra -malleilla ja funktionaalisilla vasteilla, ja ne ovat keskeisiä ekologisessa tutkimuksessa sekä riistan- että kalastus- ja suojelutoimien suunnittelussa.