rhyolittiset

Rhyolittiset kivilajit ovat felsisiä vulkaanisia kivilajeja, joiden silikaattipitoisuus on korkea. Ne sisältävät pääasiassa kvartsia sekä alkali- ja plagioklaasimineraaleja, ja niissä voi esiintyä pieniä määriä biotiiä tai hornblendiä. Rhyoliitti on granittiselle magmaattiselle kivelle analoginen, ekstrusivinen vastine, ja sen koostumus heijastelee korkean silikan ja felsisen magmaa. Väri vaihtelee vaaleasta harmaasta punertavaan hapettumisen mukaan.

Rhyolittiset kivilajit voivat olla aphanittisiä (hienorakeisia), porfyrisiä (suuret rakeet kohdissa mineraalikeskittymiä) tai lasisia, kuten obsidiaani. Ne voivat muodostua sekä laavavirtauksina että pyroklastisina kuvioina; yleisiä muotoja ovat lava-domes, pumiseja ja tuffit. Tässä magma on erittäin viskoosia, minkä vuoksi purkaukset ovat usein räjäyteisiä ja laavavirrat lyhyitä ja ylempänä.

Rhyolittisen magman syntyyn liittyy usein krustan osittainen sulaminen tai kypsymisprosessit, joissa syntyy korkea silika- ja felsinen koostumus. Tämä magma on erittäin viskoosia, mikä johtaa tyypillisiin räjähdysmäisiin purkauksiin, pyroklastisiin virtoihin sekä kaldera-tyyppisiin muodostumiin. Syntyminen liittyy usein mannerlaatan törmäysvyöhykkeisiin sekä kalderaympäristöihin.

Maailmanlaajuisesti rhyolittiset kivilajit esiintyvät erityisesti mannerlaattojen törmäys- ja subduktiovyöhykkeillä sekä suurilla tulivuorialueilla. Niiden mineraloginen koostumus ja tekstuurit tarjoavat tärkeitä tietoja kallioperän kehityksestä ja magmisen eriytymisen prosesseista.