rekurrentit

Rekurrentit (rekurrentti on yksikkö), ovat käsite, jota käytetään kuvaamaan ilmiöitä tai järjestelmiä, joissa tila toistuu tai jossa nykyinen tila riippuu aiemmista tiloista. Käytön ytimessä on muistia sisältävä tai peräkkäisesti etenevä kehitys, jossa menneisyydellä on vaikutus tulevaan.

Matematiikassa ja laskennassa rekurrentteja määritellään usein rekursioiden avulla. Jono tai sekvenssi a_n määräytyy riippuen aiemmista arvoista, esimerkiksi a_n = F(a_{n-1}, a_{n-2}, ..., a_{n-k}) aloitusarvojen määrittämällä. Esimerkkinä fibonacciluvut: a_n = a_{n-1} + a_{n-2}. Tällaiset rakenteet esiintyvät combinatoriikassa, algoritmien analyysissä ja numeerisessa laskennassa.

Tilastotieteessä ja stokastisissa malleissa rekurrentteja ovat rekurrentit tilat Markov-ketjuissa: tila on rekurrentti, jos siihen palataan todennäköisesti loputtomiin. Rekurrentit tilat voivat muodostaa rekurrentteja luokkia, jotka ovat osaksi suuremman ketjun kommunikoivia osia. Tilat luokitellaan usein positiivisesti rekurrentteihin tai transientsiksi.

Tietotekniikassa rekurrenttiverkot eli rekurrenttiverkko-arkkitehtuurit ovat neuroverkkoja, joissa yksiköiden välinen yhteys muodostaa silmukan, jolloin verkko voi säilyttää informaatiota aiemmista ajoista. Näitä käytetään sekvenssi- ja aikasarjadatan käsittelyyn, kuten kielimallinnukseen ja puheentunnistukseen. Haasteina ovat gradienttien katoaminen ja räjähdykset; ratkaisuina ovat rakenteet kuten LSTM- ja GRU-verkot, jotka helpottavat pitkien riippuvuuksien oppimista.

Rekurrentit-termillä viitataan sekä matemaattisiin rekursioihin että rekurrentteihin verkkoihin, ja konteksti määrittelee käytetyn merkityksen.