reaktiotyyppien

Reaktiotyyppien käsite viittaa kemiallisten reaktioiden yleisimpiin toimintamuotoihin. Ne auttavat kuvaamaan, ennustamaan ja selittämään, miten aineet muuntuvat toisikseen sekä millaiset reaktioyhteydet ja olosuhteet niitä ohjaavat.

Inorgaanisessa kemiassa yleisimpiä reaktiotyyppejä ovat yhdistyminen (A + B -> AB), hajoaminen (AB -> A + B), yksinkertainen korvaus (A + BX -> AX + B), kaksinkertainen korvaus (AB + CD -> AD + CB), palaminen, saostumisreaktio sekä redox- ja happo-emäs-reaktiot. Näillä tyypeillä on usein tunnistettavat tuotokset ja reagoivat olosuhteet, kuten lämpötila, paine ja katalyytit.

Orgaanisessa kemiassa tärkeitä tyyppejä ovat additio (kaksi molekyyliä liittyy yhteen ilman poistoa), substituutio (reaktiossa korvataan atomi tai ryhmä toisella), eliminaatio (poistuu atomi tai ryhmä), isomeria sekä polymerisaatio. Orgaaniset reaktiot voivat myös nojautua monimutkaisempiin mekanismeihin, kuten additio- tai substituutio-ketjuihin sekä reaktiotapohjaisiin rearrangement- eli isomerointiprosesseihin.

Reaktiotyyppejä luokitellaan usein apuvälineinä, ja sama reaktio voi kuulua useampaan luokkaan riippuen tarkastelukulmasta. Luokitus auttaa kuitenkin ennusteiden tekemisessä, reaktio-olosuhteiden suunnittelussa sekä energiamuutosten ymmärtämisessä teoreettisessa ja soveltavassa kemiassa.