rangaistuspolusta

Rangaistuspolku on rikosoikeudellisessa keskustelussa käytetty käsite, joka kuvaa yksilölle määrättyyn seuraamusjärjestelmän etenemistä. Siinä korostuvat sekä rangaistukset että kuntoutukselliset toimenpiteet sekä valvonta, ja sen tarkoituksena on yhdistää oikeudenmukaisuus, yhteiskuntaan palauttaminen ja riskien hallinta.

Polku voi alkaa tuomion antamisesta ja sisältää erilaisia seuraamusmuotojen vaihtoehtoja riippuen rikoksen luonteesta ja tekijän taustasta. Mahdollisia osia ovat sakot, yhdyskuntapalvelu, ehdonalainen vankeus sekä pitkälle viety vankilatuomio. Lisäksi polku voi sisältää valvontaa, jälkihoitoa sekä kuntoutusohjelmia kuten koulutusta, päihde- tai mielenterveystyötä, työ- ja vapautumisvalmennusta. Seuraukset sekä toimenpiteet voivat esiintyä moniammatillisessa yhteistyössä viranomaisten, tuomioistuimen, vankilaitoksen ja sosiaali- sekä Terveydensuojelun kanssa. Yksilölliset tarpeet, riskit ja resursointi ohjaavat, minkälaisesta polusta kukin rikoksentekijä etenee.

Periaatteet ja tavoitteet: rangaistuspolku pyrkii oikeudenmukaisuuteen ja yksilöllisyyteen sekä keskittyy sekä rikoksentekijän kurinalaisuuden että yhteiskuntaan palautumisen tukemiseen. Tavoitteena on riskien hallinta, syrjäytymisen ehkäisy ja mahdollisuus normaalin elämän jatkamiseen mahdollisimman pian.

Käyttö ja status: termi ei ole kaikissa lainsäädäntöteksteissä vakiintunut juridinen termi, vaan yleinen kuvaus epämuodollisesta jatkumosta, jota käytetään politiikan, hallinnon ja akateemisen keskustelun yhteydessä.

Näkökohtia: rangaistuspolun suunnittelussa kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen ja resurssien riittävyyteen sekä viranomaisten väliseen yhteistyöhön.