radikaalipolymerointisissa

Radikaalipolymerointisissa on yleinen polymeerien valmistusmenetelmä. Se perustuu vapaisiin radikaaleihin, jotka ovat atomit tai molekyylit, joilla on pariton elektroni. Nämä radikaalit ovat erittäin reaktiivisia ja pystyvät aloittamaan polymerointireaktion.

Reaktio alkaa initiaattorin hajoamisella vapaiksi radikaaleiksi, yleensä lämmön tai valon vaikutuksesta. Nämä radikaalit reagoivat monomeerin kanssa muodostaen uuden radikaalin. Tämä radikaali reagoi puolestaan toisen monomeerin kanssa, ja prosessi jatkuu muodostaen pitkiä polymeeriketjuja. Ketjun kasvu päättyy, kun kaksi radikaalia yhdistyy tai tapahtuu muita ketjunpäättymisreaktioita.

Radikaalipolymerointisissa voidaan toteuttaa useilla tavoilla, kuten massapolymerointina, liuospolymerointina, suspensiopolymerointina ja emulsiopolymerointina. Valittu menetelmä riippuu monomeerista, halutusta polymeerista ja prosessin vaatimuksista. Menetelmällä on etunsa ja haittansa. Se on monipuolinen ja soveltuu monenlaisille monomeereille, mutta voi olla vaikea kontrolloida polymeerin molekyylipainoa ja polydispersiteettiä. Sitä käytetään laajasti esimerkiksi polyeteenin, polypropyleenin, polystyreenin ja polymetyylimetakrylaatin valmistuksessa.