puheohjauksella

Puheohjauksella tarkoitetaan kielellisen kehityksen tukemista vuorovaikutuksellisin keinoin, usein varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja puheterapian yhteydessä. Menetelmä perustuu siihen, että aikuinen toimii kieltä käyttävänä mallina, reagoi lapsen ilmaisuun ja rakentaa vuorovaikutusta siten, että lapsi saa sekä ymmärtää että tuottaa puhuttua kieltä.

Toimintatapojen joukossa ovat muun muassa mallintaminen, jossa aikuinen näyttää, miten sanaa tai lausetta tulisi käyttää, sekä laajentaminen, jossa aikuinen lisää sanastoa tai tietoa lapsen lauseeseen. Lisäksi käytetään rohkaisevaa vuorovaikutusta ja kohtalaisen määrän palautetta, sekä tilanteenmukaista palautetta, jotta lapsi saa mahdollisuuden harjoitella puhetta luontevissa tilanteissa. Puheohjaus painottaa arjen vuorovaikutusta ja yksilöllistä tarvetta, sekä perheen ja kasvatuskumppaneiden osallistumista.

Tavoitteena on tukea sekä ilmeistä (puhe) että ymmärtävän kielen kehittymistä: ääntäminen, sanavaraston laajentaminen, syntaksin ja viestinnän rakenteiden vahvistaminen sekä pragmaattinen kieli ja sosiaalinen kommunikaatio. Puheohjausta voidaan käyttää lapsilla, joilla on viivästyneisyyksiä, puhe- tai kommunikaatiohäiriöitä sekä kaksikielisen kielen kehityksen tukemisessa. Se toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan ja usein osana monialaista yhteistyötä puheterapeuttien, erityisopettajien ja muun henkilökunnan kanssa sekä perheen kanssa. Tutkimus viittaa siihen, että varhainen ja säännöllinen puheohjaus osana arkea voi tukea kielellistä kehitystä, mutta vaikutukset riippuvat yksilöllisistä tekijöistä.