proteiiniristisidoksiin

Proteiiniristisidokset ovat kovalenttisia sidoksia, jotka muodostuvat kahden eri proteiinin tai saman proteiinin kahden eri aminohappotähteen välille. Nämä sidokset voivat olla tärkeitä proteiinien kolmiulotteisen rakenteen ja toiminnan vakaudessa. Ristisidoksia voi muodostua useista eri aminohapoista ja kemiallisista reaktioista riippuen. Esimerkiksi lysiini ja glutamiinihappo voivat osallistua ristisidosten muodostumiseen, ja tällöin muodostuu tyypillisesti isopeptidilänkkäreitä. Myös kysteiiniaminohappojen sulfhydryyliryhmien välille voi muodostua disulfidisidoksia, jotka ovat eräs proteiiniristisidosten tyyppi. Nämä disulfidisidokset ovat erityisen yleisiä ekstrasellulaarisissa proteiineissa ja auttavat ylläpitämään niiden rakennetta ulkoisissa olosuhteissa. Jotkin proteiinit muodostavat ristisidoksia myös muiden molekyylien, kuten hiilihydraattien tai lipidien, kanssa, mikä voi vaikuttaa niiden ominaisuuksiin. Proteiiniristisidoksia voidaan muodostaa myös keinotekoisesti esimerkiksi lääkekehityksessä tai biomateriaalien valmistuksessa. Näiden sidosten muodostuminen ja purkautuminen on usein solujen säätelyssä, ja niiden poikkeamat voivat liittyä erilaisiin sairauksiin. Proteiiniristisidoksia voidaan tutkia erilaisilla biokemiallisilla ja biofysikaalisilla menetelmillä.