promyelosyytteistä

Promyelosyytit ovat tietynlainen valkosolujen esiaste solu luuytimessä. Ne ovat granulosyyttien kehityslinjan toinen vaihe, joka seuraa myeloblastien jälkeen. Promyelosyyttien pääasiallinen tehtävä on kehittyä edelleen kypsiksi granulosyyteiksi, jotka ovat osa immuunijärjestelmää ja osallistuvat infektioiden torjuntaan.

Näitä soluja luonnehtii niiden koko, joka on yleensä suurempi kuin kypsien granulosyyttien. Niillä on suuri, usein epäsymmetrinen tuma, joka voi olla pyöreä tai soikea. Promyelosyyttien sytoplasmassa on runsaasti atyyrisia jyväsiä, jotka sisältävät erilaisia entsyymejä ja proteiineja, joilla on tärkeitä tehtäviä immuunipuolustuksessa. Näitä jyväsiä kutsutaan usein azurofiilisiksi jyväsiksi.

Promyelosyyttien määrän lisääntyminen luuytimessä voi olla merkki hematologisesta häiriöstä. Erityisesti akuutin myelooisen leukemian (AML) eräs alatyyppi, akuutti promyelosyyttileukemia (APL), liittyy poikkeavan suuren promyelosyyttien määrän kasvuun. APL on vakava sairaus, joka vaatii nopeaa hoitoa. Normaalisti promyelosyytit kehittyvät luuytimessä kypsiksi neutrofiileiksi, eosinofiileiksi tai basofiileiksi. Niiden elinikä luuytimessä on suhteellisen lyhyt, sillä ne erilaistuvat nopeasti eteenpäin.