proliferointi

Proliferointi on ilmiö, jossa yksilöiden määrä kasvaa nopeasti monistumisen kautta. Biologiassa termi viittaa solujen proliferoitumiseen, joka on oleellinen kehityksessä, kudosten uudistumisessa ja toipumisessa. Proliferointia säädellään tiukasti solusykliin, kasvutekijöihin ja solujen välisiin signaaleihin perustuvalla verkostolla. Epäonnistuneet säädöt voivat johtaa sairauksiin, kuten syövän kaltaisiin häiriöihin.

Proliferointi nähdään keskeisenä mekanismina myös syövän synnyssä, kun solut jakautuvat hallitsemattomasti. Tutkimus kohdentuu usein solusyklin säätelyn, kasvutekijöiden ja onkogeenien sekä kasvutekijävälitteisen signaalin häiriöihin, sekä keinoihin hillitä proliferoitumista lääkehoidolla, kuten anti-proliferatiivisilla aineilla.

Ekologiassa proliferointi tarkoittaa lajin yksilöiden määrän nopeaa kasvua suotuisissa olosuhteissa. Populaatiokäyrät voivat nousta eksponentiaalisesti, mutta pitkällä aikavälillä kasvu rajoittuu kantokykyyn. Proliferoinnin dynamiikka vaikuttaa lajien väliseen kilpailuun, ekologiseen tasapainoon ja ekosysteemipalveluihin, ja se voi kiristyä esimerkiksi invasiivisten lajien seurauksena.

Poliittisessa ja turvallisuuskontekstissa proliferointi viittaa usein joukkotuhoaseiden, erityisesti ydin-, sekä biologisten ja kemikaalisten aseiden leviämiseen. Kansainvälinen yhteisö pyrkii ehkäisemään proliferaatiota sopimuksin ja käytännön toimilla, kuten ei-leviäminen -sopimuksin, ydinaseriisunnalla sekä vienti- ja lisensointijärjestelmillä.