pommitus

Pommitus on sotilaallinen hyökkäysmuoto, jossa kohteita pyritään tuhoamaan räjähteiden ja muun tulivoiman avulla. Se voi toteutua ilmasta (ilmopommitus), maasta (artillery- tai tykistöpommitukset) tai mereltä (laivaston tykistö- ja torjuntarasitteet sekä merelliset pommitukset). Käytössä voivat olla sekä perinteiset pommeiksi tarkoitetut räjähteet että moderneja ohjattuja aseita ja tarkkuuspommitusjärjestelmiä.

Tavoitteet vaihtelevat: strategiset, kuten tukikohtien, varastojen, rautatie- ja logistiikkaverkoston sekä kriittisen infrastruktuurin tuhoaminen, sekä taktiset, kuten vihollisen sotilaallisen aseman heikentäminen. Siviiliväestön ja siviilikohteiden suojelu on keskeinen osa kansainvälistä oikeutta, ja monet pommitukset voivat aiheuttaa merkittäviä inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus asettaa pommituksille rajoituksia. Erottelun (distinction) kunnioittaminen sotilaallisten kohteiden ja siviilien välillä, suhteellisuusperiaate sekä erityistoimenpiteet siviilien suojelemiseksi ovat keskeisiä periaatteita. Siviilikohteiden tahallinen tuhoaminen on pääsääntöisesti kiellettyä.

Historiaan kuuluvat laajat pommitukset 1900-luvulla, erityisesti toisessa maailmansodassa, sekä myöhemmissä konflikteissa ilmasta ja maasta käsin tapahtuneet iskut. Nykyään teknologia on lisännyt tarkkuuspommituksen mahdollisuuksia, mutta samalla korostuvat siviilien suojelu ja oikeudelliset vastuut.