polymeerityypeistä

Polymeerityypit viittaavat erilaisiin tapoihin luokitella polymeerejä niiden rakenteen, käyttäytymisen tai alkuperän perusteella. Yksi yleinen luokitus perustuu polymeerin monomeerien rakenteeseen. Lineaariset polymeerit koostuvat pitkistä, suorista ketjuista ilman haaroittumista. Haaroittuneet polymeerit sisältävät sivuketjuja, jotka lähtevät pääketjusta. Verkottuneet polymeerit, joita kutsutaan myös ristisilloitetuiksi polymeereiksi, muodostavat kolmiulotteisen verkon, jossa polymeeriketjut ovat kovalenttisesti sidottuja toisiinsa.

Toinen tapa luokitella polymeerejä on niiden termisen käyttäytymisen perusteella. Termoplastiset polymeerit pehmenevät lämmitettäessä ja kovettuvat jäähtyessään, ja tätä prosessia voidaan toistaa. Ne koostuvat yleensä lineaarisista tai haaroittuneista ketjuista, joita pitävät yhdessä heikommat molekyylien väliset voimat. Termosettipolymeerit sen sijaan kovettuvat pysyvästi lämmitettäessä tai kemiallisten reaktioiden seurauksena eivätkä pehmene uudelleenkuumentamalla. Niille on tyypillistä vahva ristisilloittunut rakenne. Elastomeerit ovat polymeerejä, jotka voivat venyä merkittävästi ja palautua alkuperäiseen muotoonsa venytyksen poistamisen jälkeen.

Polymeerejä voidaan luokitella myös niiden alkuperän mukaan. Luonnonpolymeerit ovat peräisin elävistä organismeista, kuten selluloosa, tärkkelys ja proteiinit. Synteettiset polymeerit valmistetaan keinotekoisesti kemiallisilla prosesseilla, ja niihin kuuluvat esimerkiksi polyeteeni, polypropeeni ja PVC. Lisäksi on olemassa puoliksi synteettisiä polymeerejä, jotka ovat luonnonpolymeerien johdannaisia.