pheromaatit

Pheromaatit ovat kemiallisia signaaleja, joita yksilö erittää ja jotka vaikuttavat saman lajin muiden yksilöiden käyttäytymiseen tai fysiologiaan. Ne voivat olla volatilisoituvia ja välittyä ilmaan tai kosketuksen kautta vaikutus tapahtuu esimerkiksi sukuelinten tai muiden erittöjen kautta. Pheromaatit kuuluvat semiokemikaalien ryhmään ja niitä käytetään muun muassa parinetsintään, sosiaaliseen järjestykseen, varoituksiin sekä Ekosysteemin sisäiseen kommunikaatioon.

Jaotellaan usein kahteen pääkategoriaan. Releaser-pheromaatit aiheuttavat välitöntä käytöksen muutosta, kuten parin löytämistä, jälkien seuraamista tai hälytyksen vastaanottamista. Primer-pheromaatit vaikuttavat pitkäaikaisiin fysiologisiin prosesseihin, kuten lisääntymiskyvyn säätelyyn tai kehityksen kulkuun.

Esimerkkejä. Hyönteisillä seksuaalipheromoneja käytetään parin löytämiseen (esimerkiksi eräät perhoset). Muurahaiset käyttävät reittipheromoneja jälkien muodostamiseen ja koloniin liittyvän työn jaon ohjaamiseen. Ressurssien hallintaan ja sosiaaliseen valvontaan liittyviä pheromoneja löytyy myös beeistä ja muista hyönteisistä. Joissain nisäkäslajeissa on raportoitu pheromoneihin liittyviä vaikutuksia, ja joissain tutkimuksissa ihmisilläkin on ehdotettu hajuttomia signaaleja, mutta niiden merkitys ja mekanismit ovat kiistanalaisia.

Detektointi ja prosessointi tapahtuvat hajuaistin kautta. Monilla eläimillä pheromaatit tunnistetaan erityisillä reseptoreilla sekä nenässä että mahdollisesti vomeronasaalisessa elimessä (Jacobsonin elin). Ihmisillä VNO:n toiminta on vähentynyt tai kiistanalaista, eikä yksiselitteistä ihmispheromonia ole vahvistettu.

Käytännön sovellukset ovat muun muassa biologinen torjunta ja markkinoilla olevat pheromoneihälyttimet sekä houkutusansoja, jotka auttavat torjumaan tuholaisten määrää ympäristöä vähemmän vahingoittavasti.