perheyhteisöt

Perheyhteisöt ovat sukulaisuuteen ja perhesuhteisiin perustuvia sosiaalisia muodostumia, joissa jäsenet jakavat kotiasumisen ja taloudelliset vastuut. Tyypillisesti perheyhteisöön kuuluu ydinperhe: vanhemmat ja heidän lapsensa, mutta siihen voidaan katsoa kuuluvan myös laajempia, useamman sukupolven muodostamia yhteisöjä sekä muita sukulaisuussuhteisiin perustuvia elin- tai asuinyhteisöjä, joissa asutaan yhdessä tai tehdään taloudellisia päätöksiä yhdessä.

Roolit ja tehtävät voivat vaihdella kulttuurisesti, mutta yhteisenä piirteenä on, että jäsenet huolehtivat toisistaan, osallistuvat kasvatukseen sekä vanhempien tai ikäihmisten hoivaan, ja jakavat resursseja kuten asumisen, ruoan ja tulonsiirrot. Perheyhteisöt voivat tarjota sosiaalista tukea, turvallisuutta ja identiteetin tunteen, mutta ne voivat myös asettaa paineita yksilön vapaudelle tai johtaa konflikteihin, jos vastuut ja resurssit jakautuvat eri tavalla.

Historian saatossa perheyhteisöt ovat muuttuneet. Maaseudulla ne ovat usein olleet tuotannon yksiköitä, joissa työnjako perustuu sukuun. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ydinperheet ovat yleistyneet ja laajemmista kokoonpanoista on tullut harvinaisempia, vaikka monissa kulttuureissa laajat suvut ja monen sukupolven asumisyhteisöt ovat yhä käytäntöjä. Tutkimuksissa perheyhteisöjä tarkastellaan muun muassa sosiaalisen tuen järjestäjinä, lasten kasvatuksen ja vanhustenhoivan verkostoina sekä taloudellisten ja kulttuuristen toimintojen solmukohtina.