pentoosifosfaattireitiltä

Pentoosifosfaattireitti, joka tunnetaan myös pentoosifosfaattiosuutena tai Heksosimonofosfaattisäätelynä, on metabolinen reitti, joka on läsnä kaikissa elävissä organismeissa. Se on kytketty glukoosi-6-fosfaatin aineenvaihduntaan, joka on glolyysin alkutuote. Reitti on jaettu kahteen vaiheeseen: hapettavaan ja epähapettavaan.

Hapettavassa vaiheessa glukoosi-6-fosfaatti hapettuu ja muuttuu pentoosifosfaatiksi, yleensä ribuloosi-5-fosfaatiksi. Tässä vaiheessa syntyy myös pelkistynyttä nikotiiniamidi-adeniinidinukleotidifosfaattia (NADPH). NADPH on tärkeä pelkistin, jota tarvitaan useisiin solun aineenvaihduntaprosesseihin, kuten rasvahappojen synteesiin, steroidisynteesiin ja hapetusstressin torjuntaan. Ensimmäinen vaihe tuottaa myös hiilidioksidia.

Epähapettavassa vaiheessa pentoosifosfaatit muunnetaan takaisin välituotteiksi, jotka voivat liittyä glolyysiin tai glukoneogeneesiin. Tämä vaihe sisältää useita entsyymikatalysoituja reaktioita, jotka mahdollistavat hiiliatomien uudelleenjärjestelyn pentoosisokereiden välillä. Esimerkiksi ribuloosi-5-fosfaatti voidaan muuntaa takaisin fruktoosi-6-fosfaatiksi ja glyseraldehydi-3-fosfaatiksi, jotka ovat glolyysin välituotteita.

Pentoosifosfaattireitin ensisijaiset tehtävät ovat NADPH:n tuottaminen ja pentoosifosfaattien, kuten riboosin, luominen, jota tarvitaan nukleotidien ja nukleiinihappojen synteesissä. Reitti on erityisen aktiivinen kudoksissa, joissa on suuri NADPH:n tarve, kuten maksassa, lisämunuaisissa, punasoluissa ja rasvakudoksessa. Esimerkiksi punasolujen elintärkeä tehtävä on hapetusstressin torjunta, johon NADPH on välttämätön.