pelastusvalmiuteen

Pelastusvalmiuteen, eli pelastusvalmiuteen liittyy tilanne olla valmis ehkäisemään onnettomuuksia sekä nopeasti ja tehokkaasti reagoimaan hälytyksiin. Se kattaa sekä ennaltaehkäisyn että toiminnan tason valmiuden: henkilöstön koulutuksen ja motivaation, kaluston ja tarvikkeet, toimintamenetelmät sekä yhteistyön pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten kanssa. Pelastusvalmius ulottuu kunnista ja yrityksistä sekä kotitalouksista julkiseen ja yksityiseen sektoriin.

Keskeisiä osa-alueita ovat riskien kartoitus ja varautumissuunnitelmat, koulutus ja säännölliset harjoitukset, sopiva kalusto ja tarvikkeet sekä toimivat viestintä- ja hälytysjärjestelmät. Yhteistyö pelastuslaitosten, poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten kanssa on olennainen osa valmiutta. Dokumentaatio, kuten pelastus- ja evakuointisuunnitelmat sekä toimintäohjeet, tukee nopeaa reagointia.

Esimerkkejä erilaisista tasoista: kunnissa pelastusvalmius on osa turvallisuus- ja pelastuspalvelua, mukaan lukien poikkeusoloihin varautuminen. Yrityksissä ja organisaatioissa valmius tarkoittaa riskien arviointia, palojärjestelmiä ja turvallisuus- sekä jatkuvuussuunnitelmia sekä henkilöstön koulutusta ja harjoituksia. Kotitalouksissa pelastusvalmius tiivistyy käytännön toimiin: toimiva palovaroitin, sopiva sammutin, selkeät poistumistiet ja määrätty kokoontumispaikka sekä oma hälytyssuunnitelma.

Pelastusvalmius tukee kansallista varautumista ja on osa yleistä turvallisuuspolitiikkaa. Se on jatkuva prosessi, jossa valmiudet paranevat harjoitusten, tarkastusten ja oppimiskokemusten myötä.