patentoitavat

Patentoitavat ovat keksintöjä, joita voidaan patentoida Suomen patenttilainsäädännön ja eurooppalaisen patenttisäädännön mukaan. Termi viittaa keksintöihin, jotka ovat teknisesti sovellettavissa ja joille voidaan myöntää patentti.

Keskeiset edellytykset patentoitavuudelle ovat uutuus, keksinnöllinen edistys ja teollinen sovellettavuus. Uutuudella tarkoitetaan, että keksintö ei ole julkisesti paljastettu ennen hakemuksen päivämäärää. Keksinnöllinen edistys tarkoittaa, että ratkaisua ei voisi toimialan asiantuntija pitää ilmeisenä. Teollisella sovellettavuudella tarkoitetaan, että keksintöä voidaan hyödyntää teollisessa tuotannossa tai jollain käytännön teknisellä sovelluksella.

Joitakin aiheita ei yleensä katsota patentoitaviksi. Esimerkiksi pelkät tieteelliset teoriat ja matemaattiset menetelmät sekä pelkästään taiteelliset teokset eivät yleensä ole patentoitavissa. Lisäksi säädösten mukaan ohjelmistot ja joidenkin teknisten alojen ratkaisut voivat olla patentoitavia, jos niillä on tekninen merkitys ja ne muodostavat konkreettisen teknisen ratkaisun. Ohjelmistopohjaiset ratkaisut voivat siis olla patentoitavissa, jos ne tuotetaan teknisesti merkityksellisellä tavalla.

Patentointiprosessi alkaa hakemuksella Patentti- ja rekisterihallituksessa Suomessa (tai EU:n kautta). Hakemuksessa on esitettävä selitys keksinnöstä, keksintöä kuvaava tutkimus sekä mahdolliset piirrokset. Hakemuksen arvioinnissa tarkastellaan uutuutta, keksinnöllistä edistystä ja teollista sovellettavuutta sekä mahdollisia revenuualle asetettuja rajoituksia. Kun keksintö täyttää vaatimukset, myönnetään patentti, jonka voimassaolo on tyypillisesti 20 vuotta hakupäivästä. Patentoitavuus ja patentin voimassaolo voivat vaihdella riippuen kansallisesta ja kansainvälisestä laista.