palonestoaineisiin

Palonestoaineisiin (palonestoaineet) ovat aineita, joita lisätään materiaaleihin paloneston kyvyn parantamiseksi. Niiden tarkoituksena on estää syttyminen, hidastaa palon Leviämistä ja vähentää palamisen synnyttämiä myrkyllisiä kaasuja sekä vahinkoja onnettomuustilanteissa. Käyttökohteita ovat muun muassa rakennusmateriaaleissa, muoveissa, tekstiileissä, elektroniikassa ja ajoneuvoissa.

Palonestoaineet jaetaan usein epäorgaanisiin, orgaanisiin sekä halogenoituihin ja ei-halogenoituihin ryhmiin. Epäorgaaniset palonestoaineet, kuten alumiinihydroksidi (ATH) ja magnesiumin hydroksidi (MDH), toimivat vapauttamalla vettä tai hiilidioksidia korkeissa lämpötiloissa, mikä jäähdyttää pintaa ja hidastaa paloa sekä usein muodostaa hiiltyvää suojaosuutta. Orgaaniset palonestoaineet sisältävät fosforiyhdisteitä ja useita halogenoituja yhdisteitä; ne voivat toimia muodostamalla paloa vastustavaa kerrosta, sitomalla energiaa tai estämällä palon vaikutuksia ketjureaktioissa. Toimintaperiaate riippuu palonestoaineen tyypistä ja siitä, miten se soveltaa materiaaliin.

Käyttökohteita ovat muun muassa rakennuslevyt, puutuotteet, muovit ja tekstiilit. Palonestoaineiden valinta riippuu sekä paloturvallisuusvaatimuksista että muista materiaaliominaisuuksista, kuten mekaanisesta suorituskyvystä ja ympäristövaikutuksista.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä sääntely ovat tärkeä osa palonestoaineiden kehittämistä. Osa halogenoiduista palonestoaineista on yhdistetty toksisuuteen ja ympäristövaikutuksiin, mikä johtaa tiukempiin rajoituksiin ja siirtymiseen ei-halogenoituun teknologiaan sekä kierrätettävyyden parantamiseen. Esimerkkejä käytössä olevista aineista ovat ammonium polyphosphate (APP), fosforiyhdisteet sekä epäorgaaniset aineet kuten ATH ja MDH. Monissa sovelluksissa käytetään yhdistelmiä, jotka tarjoavat tasapainon paloneston, ympäristön ja kustannusten välillä.