palautumisjaksoihin

Palautumisjaksoihin viitataan ajanjaksoihin, joiden tarkoituksena on antaa elimistölle ja mielelle aikaa palautua rasituksesta. Palautuminen on olennainen osa harjoittelua, työkyvyn ylläpitoa ja yleistä terveydentilaa. Palautumisjaksoja voidaan toteuttaa sekä fyysisen rasituksen että psyykkisen kuorman hallinnan yhteydessä. Niiden tavoitteena on palauttaa energiavarannot, korjata kudoksia ja vahvistaa hyvinvointia, mikä tukee seuraavaa suoritusjaksoa ja estää ylikuormitusta.

Tyypillisesti palautumisjaksoja ovat kevyemmät harjoitusjaksot, lepoa viikko tai useampi sekä aktiivinen palautuminen, jossa liike on kevyttä ja matalatehoista. Myös täydellinen levon jaksoa voidaan käyttää, esimerkiksi akuutin infektion tai pitkäaikaisen väsymyksen ilmaantuessa. Palautumisjaksoja suunnitellaan osana harjoittelun periodisaatiota: työkuorma vähenee ennen suurempia kilpailuja tai kuormituksen jälkeen annetaan aikaa sopeutua.

Toteutuksessa korostuvat uni, ravinto, nesteytys sekä liikunnan laadun säätö. Riittävä uni ja proteiinin sekä hiilihydraattien saanti tukevat lihasten palautumista. Aktiivinen palautuminen voi sisältää kevyttä liikuntaa, liikkuvuusharjoituksia tai kevyitä palauttavia laitteita. Seurannan avulla voidaan huomioida väsymys, mieliala sekä sykevasteen muutokset (esim. levotilan syke sekä HRV), jotka kertovat palautumistilasta.

Palautumisjaksojen asianmukainen hallinta voi parantaa suorituskykyä ja vähentää ylikuormituksen riskiä, kun taas liian pitkä tai liian tiukka palautuminen voi hidastaa kehitystä. Palautuminen on siten yhteydessä sekä harjoittelun suunnitteluun että yksilön kokonaiskuormituksen hallintaan.

See also: periodisaatio, ylikuormitus, aktivinen palautuminen.