paalutyyppi

Paalutyyppi tarkoittaa paalujen ryhmää, joita käytetään rakennusten ja infrastruktuurin perustamisessa siirtämään kuormat syvemmälle maaperään tai kallioon. Paalutuksen tavoitteena on varmistaa riittävä kantavuus sekä liikkeidenesto erityisesti pehmeissä tai epätasaisissa maaperäolosuhteissa.

Päätukipaalut siirtävät kuorman suurelta osin kovalle pohjalle loppupään kautta; kitkapaalut puolestaan siirtävät kuorman pääosin varren pinnan kitkakontaktin avulla. Joissakin tapauksissa käytetään hybridiratkaisuja, joissa molemmat mekanismit vaikuttavat.

Materiaalit paaluille ovat moninaisia: puu, teräs ja betoni ovat yleisimmät. Puupaaluja on perinteisesti käytetty erityisesti märissä tai rannikko-olosuhteissa. Teräspaalut soveltuvat nopeasti asennettaviin, iskunkestäviin kohteisiin ja suureen kuormitukseen; betonipaaluja käytetään sekä valettuina että valmiskohtaisesti valmistettuina. Komposiittipaalut tarjoavat vaihtoehdon joidenkin ympäristövaatimusten mukaan.

Asennusmenetelmät jakautuvat pääosin ajettaviin paaluihin, porapaaluihin ja ruuvepaaluihin. Ajettavat paalut asennetaan usein paalutuskonein pudottamalla tai iskulla maahan; porapaalut porataan reikään, jonka jälkeen paaluja käytetään täyttämällä betonilla tai teräsputkella; ruuvepaalut ruuvataan maahan ja voivat olla sekä päätukipaaluja että kitkapaaluja.

Paalutyypin valinta perustuu maaperäolosuhteisiin, rakennusten kuormitukseen sekä ympäristö- ja kustannusseikkoihin. Suositut ohjeet ja standardit geotekniikan suunnittelussa määrittelevät paalujen valintaperusteita ja toteutustapoja.

---