osingonmaksua

Osingonmaksu tarkoittaa osakeyhtiön voiton jakamista osakkeenomistajille osingon muodossa. Yhtiön tilikauden voitto sekä jakokelpoiset varat määrittävät, kuinka paljon voidaan jakaa. Jakeluun sovelletaan edellytyksiä: jaon tulee olla perusteltua, eikä se saa vaarantaa yhtiön maksukykyä tai tilinpäätöksen osoittamaa jakokelpoista omaa pääomaa. Suomessa osingonjaosta säädetään osakeyhtiölailla, jonka nojalla jaettava pääoma rajoittuu tilinpäätöksen osoittamaan jakokelpoiseen omaan pääomaan.

Tavallinen menettely on, että yhtiökokous päättää osingon määrästä tilinpäätöksen valmistuttua. Päätöksen yhteydessä ilmoitetaan osingon määrä, maksupäivä sekä mahdolliset osingon tyypit. Käytännössä jaon toteuttamista varten määritellään ex-dividend-päivä (päivä, jolloin osinko oikeuttaa omistajaa), rekisteröintipäivä ja maksu päivämäärä.

Verotus: osingot ovat verotuksessa erillinen tulo, ja niiden käsittely riippuu vastaanottajan asemasta. Yksityishenkilöt maksavat veroa osingoista oman verotuksensa mukaan (capital income), kun taas yhteisöt ja sijoitusyhtiöt voivat kohdata erilaisia verokohteluita. Verotus riippuu siitä, onko osingon saaja yksityishenkilö, yritys vai toinen yhteisö, sekä sovellettavista verosäännöksistä ja mahdollisista verosopimuksista.

Osingonmaksupolitiikka kuvaa, miten yhtiö jakaa tulosta. Se voi olla vakaa ja ennakoitava, kasvuun tähtäävä tai residual-tyyppinen eli jäävä osinko. Päätökset heijastavat yhtiön tuloksentekokykyä sekä omistajien odotuksia, ja niistä tiedotetaan tilinpäätöksen yhteydessä.