orkestereita

Orkestereita ovat suuria tai keskikokoisia instrumentaalimuusikoiden ryhmiä, jotka esittävät orkesterimuotoista musiikkia. Tyypillisesti orkesteri jakautuu jousi-, puhallin-, vaskisoittimien sekä lyömä- ja mahdollisesti kosketinsoittimien osastoihin. Näin syntyy laaja äänikuvitus, jossa erilaiset soittimet vuorottelevat ja tukevat toisiaan.

Koon ja kokoonpanon vaihtelun mukaan orkestereita on kamarimuotoon soveltuvia pieniä ryhmiä (noin 8–40 muusikkoa) sekä sinfonia- ja oopperaorkestereita, joissa toimii yleensä 60–120 muusikkoa. Jokaisella osastolla on johtaja, ja taiteellinen johtaja eli kapellimestari vastaa kokonaisuuden musiikillisesta ohjauksesta.

Historia: orkestereiden juuret ulottuvat barokin ajan kamarayhtyeisiin, ja ne kehittyivät 1700–1800-luvuilla suuriksi sinfonia- ja oopperaorkestereiksi. 19. ja 20. vuosisadalla orkestereiden koko, saavutettavuus ja monipuolinen repertoari laajenivat merkittävästi.

Toiminta ja repertoari: orkestereita kuullaan yleisimmin konserttisaleissa ja oopperataloissa, mutta ne esiintyvät myös kiertueilla ja festivaaleilla. Repertuaari kattaa barokin, klassismin ja romantiikan teokset sekä nykymusiikin, elokuva- ja televisiomusiikin tilauksia.

Nykyään orkestereita rahoitetaan usein julkisen rahoituksen, lipunmyynnin ja sponsorien verkostolla. Niiden tehtäviin kuuluu myös musiikkikasvatusta ja kulttuuriperinnön ylläpitäminen sekä kansainvälinen yhteistyö.