oksiidi

Oksiidi on kemiallinen yhdiste, jossa happi (O) on sitoutunut toiseen elementtiin. Oksideja esiintyy sekä mineraaleina Maankuoren koostumuksessa että teollisuudessa käytettyinä aineina. Yleisin rakenne on MxOy, jossa M on alkuaine. Esimerkkejä metallisista oksideista ovat Fe2O3 (hematite), Al2O3 (alumiinioksidi) ja CaO (kalkkikiven perusoksidi), ja epämetallisista oksideista SiO2 (kvarts), CO2 ja SO3.

Oksideja voidaan luokitella hapokkuuden mukaan happamiksi oksideiksi sekä perusoksideiksi; amfoteeriset oksidit, kuten Al2O3 ja ZnO, reagoivat sekä happojen että emästen kanssa. Oksidien sidos- ja rakennetyyppi vaihtelee: monet metalliset oksidit ovat ionisia, kun taas epämetallisten oksidien ominaisuudet voivat olla enemmän kovalenttisia. Oksidien ominaisuudet kuten sulamispiste, kovuus ja liukoisuus vesiliuoksiin vaihtelevat huomattavasti.

Maankuori koostuu lukuisista oksidimineraaleista, ja oksidit muodostavat suurimman osan mineraaleista. Teollisuudessa oksideja käytetään laajasti: rakennusteollisuudessa CaO ja SiO2:ta käytetään sementin ja lasin valmistuksessa; pigmentteinä ja keramiikassa käytetään TiO2:ta sekä muita oksideja; katalyyttin ja elektroniikan sovelluksissa hyödynnetään ZnO, TiO2, SnO2 ja vastaavia oksideja. Oksideilla on keskeinen rooli sekä luonnontieteissä että teollisissa prosesseissa, ja ne muodostavat keskeisen osan monien materiaalien teoriasta ja käytöstä.